Reissailua ja rekkailua

Tämä on ollut kiireinen loppuviikko, tuntuu että loma menee kuin siivillä pentujen arkirutiineja hoidellessa ja siinä sivussa saattaa sitten ennättää ehkä muitakin juttuja. Ulkoiltu on taas säiden salliessa, tänään onnistuttiin nukkumaan koko konkkaronkka jo niin myöhään, että päivä alkoi jo valostua, joten pikkuväkikin pääsi aamu-ulkoilulle. Arvatkaa vaan, nytkin kun tämä etuus on saavutettu, tullaan sitä kovaäänisesti vaatimaan vastakin! Toisaalta tämä oli hyvä, keskipäivällä ulkoiluaikaan sitten jo satoikin, samoin illalla, ja viimeiset iltatelmuut ennen iltapalaa onkin aina suoritettu vankilan ulkopuolella sisällä koska ulkona on pilkkosen pimeää. Kuten sanottu, nuoriso on jo sangen vaativaista ja haluaa pitää kiinni saavutetuista oikeuksistaan. Ihan ei ymmärretä, ettei aina halutessa voi päästä ulos tai muuten vain vapauteen!

Vankilan väki vaatii oikeuksiaan! 

Tapahtumaa edelsi vielä dramaattinen vankilapako, kun olin päästänyt Mistyn ulos tarkistuskäynniltä vankilasta ja laittanut portin huonosti kiinni. Ketterä siskoskaksikko kiipeili esteen yli vapauteen poikien jäädessä huutamaan vankilaan. No karkulaissiskokset palautettiin äkkiä takaisin, mutta tässä nyt ilmoitellaan että vääryttä kärsitty on, joka iikka! 

Torstaina harjoiteltiin automatkailua, kun oli aika käväistä pentutarkastuksessa ja sirutuksessa. Kaarenkylän kammarikuoro taas hiukan viritteli äänijänteitään n. moottoritielle asti, mutta loppumatkalla Söderkullaan vallitsi takakontissa hiljaisuus. Pennut olivat tosi reippaita tohtorin tarkastuksessa, hännät vaan heiluivat, eikä sirujen laittokaan aiheuttanut suurempia tunteita. Kaikki tarkastuksessan terveiksi todettiin, purennat ovat ok, pojilla on kivekset jo laskeutuneet paitsi Finnillä jolle nekin toivottavasti vielä ilmaantuvat. Kotimatka olikin sitten täysin hiljainen, juoksentelin kotimatkalla Söderkullan kaupassakin hakemassa pennuille jauhelihaa, lähtiessä ja tullessa ei takakontista kuulunut pihaustakaan, matkailijat nukkuivat sikeästi. Kotona sitten kyllä herättiin äkkiä pihalla temmeltämään, ja jännittävän reissupäivän jälkeen ruokakin maistui hirmuvauhtia. Jätimme tosin päiväruuan väliin sen varalta ettei kenellekään tule autossa huono olo, eikä kukaan ollutkaan edes kuolannut runsaammin. Reippaita reissailijoita siis. 

Kun nyt saatiin sirut nahan alle, saatiin sitten rekisteröintikin etenemään ja lähetettyä Kennelliittoon käsiteltäväksi. Ristiäiset pidettiin ja ristiäiskahvit juotiin jo keskiviikkona, virallisiksi nimikseen he saivat:

• DIRLIAN FANCY PANTS "Fonzie"
• DIRLIAN FINNISH PASSION "Flynn"
• DIRLIAN FLYING FINN "Finn"
• DIRLIAN FRONTSIDE OLLIE "Fredi"
• DIRLIAN FAITHFUL JOY "Felicia"
• DIRLIAN FOREST FLOWER "Flora" 

On aina jännää odotella ja hauska nähdä, millaisen "oikean" nimen he sitten saavat omissa kodeissaan. Viikon kuluttua ollaankin jo jännän äärellä, kun pikkuväki alkaa tehdä muuttoa omiin koteihinsa.