Onkohan viikko vierähtänyt melkoisessa vilskeessä sitten viime päivityksen...
Kaikenlaista ohjelmaa on ollut, ja pennuilla on vieraita riittänyt. Lauantaina tehtiin ensimmäiset seisotuskuva/potretti kuvaus yritykset pennuista, niiden yrityksien tuloksia ja muitakin vierailukuvia löytyy jo Jangas kennelin blogista http://jangas-kennelin blogista, omat kuvani sijaitsevat vielä tiukasti kameran kortilla, jospa ne sieltä piakkoin ulos saadaan. Huoh.
Maanantaina kävi pentuja katsomassa ”Noora-mummi” Siilinjärveltä, Jimin omistaja siis. Silloinkin kuvsiltiin taas, ja ehkäpä nekin kuvat vielä tiensä nettiin löytävät.
Tiistaina oli sitten aika Mistyn lähteä takaisin omaan kotoinsa, ja saimme toisenkin isomummin takaisin muonavahvuuteen. Pennut eivät tunnu sen suuremmin maitobaaria enää kaipailevan, ulospääseminen, tai ainakin vankilasta ulos pääseminen, tuntuu niistä olevan kaikkein hauskinta, ja varsinkin pihan kätköistä niitä saa välillä ihan tosissaan huudella. Ulkona vankilasta tulee kyllä nälkä, ja väliin koko lauma istuu ja tarkkailee kun laitan ruokaa vadille. Ilmeisesti nopeampikin voisi olla... Myös tiistsina kuvailtiin, ja täytynee yrittää todissaan käynnistellä läppärimuumio että ne joskus nähtäisiinkin.
Eilen keskiviikkona oli sitten ensimmäinen eronhetki, kun Finn muutti omaan kotiinsa Vantaalle. Kovin reipas pikkuinen muuttaja kuuluu olleen, tutkinut uteliaana paikkoja ja ruokakin heti maistui. Villi viisikko käi vielä tänne vilistämään, 3 kotiutuu viikonlopun aikoihin, Felicia viettää täällä vielä reilun viikon ja Fredin kohtalo on vielä kokonaan auki, eli Fredi olisi mahdollisesti vielä omaa kotia vailla.
Lähtökiireissä muistettiin punnita Finn ja kaverit, ja tasapaksua sakkia ollaan edelleen. Kaikkein pullein eli Finn painoi henkilövaakatarkkuudella punnittuna 4,4 kg, kaikki muut 4,2 kg. Hiukan jännittelin ehtisikö Kennelliitto lähettää pentujen papereita ennen ensimmäistä muuttoa, mutta kyllä ne sitten onneksi laatikosta löytyivät saman päivän postissa.
Jäljellä on siis vielä tarmokas viisikko, joka tuntuu lähinnä hunnilaumalta tuossa keittiössä ja eteisessä juuri nyt juoksennellessaan. Monenlaista riemua löytyy yksinkertaisista asioista. Riiviöt pudottivat mm uimakassini lattialle, ja sieltähän löytyi paljon kivaa kannettavaa. Oli siinä naurussa piteleminen! Miten ihanaa olisikaan kun ei olisi näin pimeää, ja pennut voisi laskea vielä illallakin pihalle temmeltämään. ”Hullunralli” eteisessäkin kyllä väsyttää, ja nyt rymistellään pentuhuoneen porttia, mikä tarkoittanee että alkaisi olla nälkä. Henkilökunta vastaa toiveisiin siis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti