Kuvausyrityksiä

Tänään olin jo sen verran notkeampi kiitos lääkearsenaalin, että yritin päivänvalon aikaan saada vaanittua pentuja kameralla, mutta kas kummaa, heti kun sain itseni kohteeseen, pikkuväki lopettikin hauskan paininsa (jota piti taltioida) ja alkoi päivänokosille. Pari räpsyä tähän nyt kumminkin, ja meillä oli ainoan virkeän, Fredin kanssa oikein suloinen hellyyshetki.  Jatketaan kuvausyrityksiä taas toiste.

Kun uni voittaa

Laatuaikaa Fredin kanssa

(Ei minusta kyllä ikinä tule mitään bloggaajaa. Tuo videoitten lataus on ihan henkimaailman hommaa... Väliin ne saa suoraan, väliin se saa Youtuben kautta, välillämeivät löydy sieltä, mutta taas löytyi uusi variaatio! No pääasia, että (toivottavasti) näkyy!

Eilen muuten nautittiin taas matolääkkeet. Nautittiin on kyllä väärä sana, aika inhottavaa töhnötintä taisi olla, puistattelut olivat melkoiset ja Fredi sylki mokomat töhnät uloskin. Yök sentään. Arvon yhden random pennun punnittavaksi (kumartelut kun eivät edelleenkään ole lempipuuhaani), sattui olemaan Felicia lähimpänä ulottuvilla, ja sopivasti ollutkin aina sitä keskikastia. Neiti painoi himpan päälle 2kg, joten sen mukaan sitten kaikki muutkin lääkeannoksensa saivat. Hyvin tasapaksuilta näyttävät kaikki edelleen, joten eiköhän ihan oikein mennyt.